Aamulla en herääkkään lintujen lauluun ja kaupungin ääniin, vaan havahdun hereille, kun vinkuva tuuli hakkaa sadepisaroita ikkunapelteihin. Ulkona on harmaata – ei lintujen laulua, ei kaupungin ääniä, ei ihmisiä. Ei tee mieli nousta ylös, haluan vaan hautautua syvemmälle peittoon.

_MG_0842

_MG_0836

Tuijotan ulos ja yritän kaivaa tsemppariasennetta jostain, mutta mielessä pyörii vain etelän aurinkoiset aamut, kahvihetket parvekkeella ja hotellin valkoiset lakanat.

Miten tää tuntuukin niin vaikealta olla takaisin kotona, arjessa? Miten kaikki “tavallinen” tuntuu yhtäkkiä niin tylsältä ja värittömältä?

_MG_0873
_MG_0993
_MG_0979

Kun joku kysyy, miten matka meni, en osaa edes vastata. Tuntuu, ettei viime viikon tapahtumille ole sanoja. Miten muka selitän, kuinka tuo reissu oli yksi parhaimmista, mitä olen koskaan kokenut?

Haluaisin vain elää sen uudestaan.

Tai ehkä odotan jo seuraavaa seikkailua.

_MG_0849
_MG_0867
_MG_0870

Tuntuu oudolta mennä yksin nukkumaan ja herätä tyhjässä kodissa. Keittää yksi kuppi kahvia ja istua pöydän ääreen seuranani vain kaksi tyhjää tuolia. Edes aamiaismunakkaani ei pysy kasassa, kun yritän kääntää sitä pannulla. Eikä sen syöminen tunnu yksin kivalta.

On reissuja, joilta on ihana palata kotiin. Niiden jälkeen mikään muu kuin oma sänky, tutut rutiinit, itse laitettu ruoka ja säännöllinen päivärytmi, ei tunnu paremmalta.

Mutta sitten on reissuja, joilta kotiin palaaminen ei vaan tunnu vielä hyvältä. Joilta palatessa tuntuu, että jotain jäi kesken. Että ei ollut valmis lähtemään kotiin, vaan olisi janonnut vielä lisää seikkailuita ja uusia kokemuksia. Että ei vaan olisi halunnut sen loppuvan.

_MG_0823

Ikävöin sekalaista porukkamme. Ikävöin pitkän pöydän ääressä vietettyjä illallishetkiä. Ikävöin myöhäisen illan extemporee uintireissuja ja 24/7 kioskilta ostettuja jäätelöitä.

Ikävöin vatsa kippurassa nauramista, keskipäivän parvekekahveja, spontaaneja viinilasillisia, monen tunnin kuvausreissuja, tuorepuristettua appelsiinimehua ja söpön pikku kahvilan terassilla istuskelua.

Voiko olla, etten vaan viihdy kotona just nyt? Joskus se ei oo se paikka, missä tahtoo olla. Joskus seikkailu, erilainen päivärytmi ja täysin totutusta poikkeava ohjelma, on juuri sitä, mitä kaipaa.

Ja luulen, että sitä juuri tarvitsenkin.

Seikkailua. Inspiraatiota. Uusia paikkoja. Uusia kokemuksia.

_MG_0879

Ja kyllä, tiedän, että täällä kotona kaikki on paremmin kun hyvin. Mutta just nyt se ei tunnu paikalta, missä haluan olla.

-Laura