10 tunnin yöunet ja iso kulho lemparismoothieta. Ensimmäinen aamu kotona loman jälkeen on tuntunut mukavalta, eikä arkeen palaaminen ollutkaan yhtään hassumpaa, kun takana on yksi upeimmista lomaviikoista ikinä. Kroatia oli todella iso positiivinen yllätys, ja tiedän, että haluan palata samaan paikkaan vielä uudestaan – ehkä jo ensi kesänä. Olo on levännyt, rentoutunut ja onnellinen.

Untitled
Untitled

Tänään vietän viikon ainoaa vapaapäivääni, sillä loppuviikon painankin sitten duunia joka päivä. Kesälomaa koulusta olisi kuitenkin vielä vähän alle kuukausi jäljellä ja kivoja juttuja olisi edelleen tiedossa. Ensi viikonloppuna Flow -festarit, joissa olen kaikki kolme päivää ja heti sen jälkeisellä viikolla lähden hetken mielijohteesta varatulle minilomalle Pärnuhun. Vaikka kesä onkin aika lopuillaan, en meinaa sisäistää sitä, että syksy tosiaan tekee tuloaan. Toisaalta jännittävää nähdä, miten kaikki lähtee rullaamaan, kun palaan kouluun, jatkan pt-opintoja ja todennäköisesti aloitan muitakin uusia projekteja syksyn myötä. Joku siinä syksyssä vaan on, että sen tulo jännittää ihan joka vuosi, vaikka ei aloittaisikaan uudessa koulussa tai tekisikään mitään uutta ja ihmeellistä. Vai olenko mä ainoa, jonka vatsanpohjaa kutittelee aina syksyn tullessa?

Untitled
Untitled

Untitled

Kuvat ovat viimeiseltä illalta Kroatiasta, kun katsoimme auringonlaskua ja hengitimme viimeisiä syviä hengityksiä siinä ihanassa trooppisessa ja lämpimässä ilmassa. Ahh, vaan jo näiden kuvien katsomisesta tulee niin hyvä olo – tuo maisema, vaaleanpunainen valo ja tunnelma on vaan jotain niin taianomaista.

Nyt mä yritän ryhdistäytyä ja menen laittamaan pyykit pyörimään, jotta saan tämän päivän vihdoin käyntiin. Ihanaa aurinkoista keskiviikkoa!

-Laura