Jostain syystä mä en oo oikein osannut puhua mun ruokavaliosta ja ruokailutottumuksista esimerkiksi täällä blogissa sen kummemmin. En tiedä miksi, koska ystävien kanssa ravinto on puheenaiheena ainakin puolet ajasta ja vähän väliä huomaan selittäväni milloin kellekin jostain ravitsemukseen liittyvästä tai ihan ylipäätään ruuasta. Siis voisin puhua siitä ikuisesti… Jokatapauksessa, mua itseäni kiinnostaa ravitsemus kovasti ja harrastan siihen littyviä asioita ihan joka päivä, monta kertaa päivässä. Luen artikkeleita, postauksia blogeista, tutkiskelen ja kuuntelen itse ravinnon vaikutuksta kehoon ja kokeilen rohkeasti erilaisia juttuja keittiössä. Luulen, että syy miksi en ole osannut puhua näistä asioista aikaisemmin on se, että ne ovat minulle niin itsestäänselviä. En ole kokenut tarvetta selittää miten syön ja miksi syön niin, kun tiedän jo itse vastauksen.

imageimage
image

Pinaatti-kvinoa-avocado-papu salaattia ja hummusta!

Tänään kuitenkin mietiskelin tavalliseen tapaani ruokaa ja ruokavaliotani, ja tajusin, että varmaan kaikki ne itseä kiinnostavimmat postaukset blogeissa on nimenomaan sellaiset, jossa puhutaan ravinnosta kirjoittajan omasta näkökulmasta. Vaikka en koskaan suoranaisesti ottaisi vinkkejä jonkun toisen ruokapäiväkirjasta, on mielenkiintoista saada asioista erilaisia näkökulmia ja lukea kokemuksia esimerkiksi vaikka maitotuotteiden poisjättämisestä ruokavaliossa. Toisille se sopii, toisille ei. Mutta kun lukee muiden ihmisten mielipiteitä ja tottumuksia, voi itse muodostaa jonkunlaisen kuvan ja mahdollisesti pohtia niiden avulla, olisiko valmis kokeilemaan jotain uutta – vaikka sitten sitä maidotonta ruokavaliota. Ja niin myös minä päädyin nyt kirjoittamaan ajatuksiani ylös. En vain sen takia, että teitäkin ne saattaisivat kiinnostaa, vaan myös itseäni varten.

image
image

Goji-marjoja ja mulperinmarjoja!

Aloitetaampa vaikka siitä, että tämä kulunut vuosi on ollut ehkä merkittävin ja mullistavin, mitä ruokavalioon ja ravitsemukseen tulee. Olen oppinut paljon uutta ja löytänyt pikkuhiljaa ne tavat ja sellaisen ruokavalion, joka itselleni sopii parhaiten.  Kiinnostus ravintoon ja nimenomaan ravitsemukseen on kehkeytynyt tasaista tahtia nyt pari kolme vuotta, mutta nimenomaan viimeisen puolen vuoden aikana on tapahtunut ehkä eniten muutosta. Olen jättänyt maitotuotteet kokonaan pois, syön enemmän kasviksia ja ylipäätään kasvikunnan tuotteita, vältän valkoista sokeria, enkä syö lihaa lähes ollenkaan. Ainoat eläinkunnan tuotteet, jotka tällä hetkellä pitävät vielä paikkaa ruokavaliossani, ovat kala ja kananmunat. Kaikki muu liha on jäänyt ihan jopa huomaamatta, enkä oikeastaan edes kaipaa sitä.

image

Tofu-kvinoa-kasvis wokkia!

Maitotuotteita en tosiaan ole syönyt puoleen vuoteen ja gluteeniakaan ei sen kummemmin ruokavaliossani näy, vaikka sen syömisestä en ole mitenkään supertarkka. Vehnää, ohraa ja ruista kuitenkin harvoin lautaseltani löytyy, leipää mulla ei koskaan oikeastaan ole kaapissa, enkä ylipäätään vaan syö viljatuotteita kovinkaan paljoa. Kaipa tätä meikäläiasen ruokavaliota voisi siis gluteenittomaksikin kutsua! Ennen leipä oli aika perus aamu-, väli- tai iltapala, mutta kaikkien muutosten ja uusien kokeiluiden myötä nuo leipähetket ovat vaihtuneet smoothieisiin, puuroon, riisikakkuihin, siemennäkkäriin, soija- tai kaurajugurttiin, pähkinöihin ja hedelmiin. Omaan makuuni ainakin edellämainitut päihittävät Vaasan ruispalat ihan mennen tullen.

image

Raakakaakao-mantelimaito-acai kulho mustikoilla, banaanilla, granolalla ja kaakaonibseillä!

Tiedän, että tämä kaikki saattaa kuulostaa natsimeiningiltä, joten haluan selventää sen, ettei ruokavalioni aiheuta minulle minkäänlaista stressiä tai mitään pakonomaisia rajoitteita. Elän nautinnollista elämää popsien sellaista ruokaa, mistä itse nautin ja minkä olen keholleni todennut parhaaksi. En ole ehdoton minkään ruoka-aineen suhteen, vaikka normaalisti en kotona söisikään maitotuotteita, gluteenia tai lihaa. Jos siis mummi tarjoaa hirvenpaistia tai äiti tekee herkullisen feta-salaatin, en ala nirsoilemaan ja kieltäytymään kaikesta, vaikka olenkin aika uskollinen ruokavaliolleni. Poikkeuksia siis on, mutta harvoin.

image

Se kaikki, miten tähän on päädytty, on monien asioiden summa; niin liikunnan, erilaisten ruokavaliokokeiluiden, eettisten arvojen, kehon hyvinvoinnin ja hyviksi todettujen tapojen. Esimerkiksi maitotuotteet jäivät aluksi ihan silkassa kokeilumielessä ja sen jälkeen olen huomannut parannusta sekä ihossa että vatsan toiminnassa, joten sille tielle jäätiin. Mitään maitorahkaa, jugurttia tms. en enää edes kaipaa, vaan olen löytänyt niiden tilalle vaikka mitä ihania vaihtoehtoja, ja vielä aika paljon ravitsevampia sellaisia.

Myös ylipäätään ruoan laatu on minulle itselleni tärkeää. Vielä vuosi sitten ajattelin, että perus jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkku-kana-paprika -kombo oli terveellistä ja tarpeeksi ravitsevaa, mutta mitä vielä! Kyseinen hyvin monien lautasia koristava kanasalaatti ei anna (varsinkaan paljon liikuntaa harrastavalle) tarpeeksi ravintoaineita, saatika sitten energiaa jaksamiseen. Kokemuksen kautta sitä kuitenkin oppii, ja sehän se tässä jutussa yleensä onkin. Sen oman tien löytämisessä voi kestää, mutta olen varma, että kaikki sen kyllä löytävät. Niin ruokavalioasioissa, kuin elämässä yleensä. Ja eihän sen aina tarvitse edes olla etsimisen päässä, vaan se voi myös tulla luonnostaan jo pienestä pitäen. Itse olen käynyt läpi paljon nopeaa hilihydraattia ja valkoista sokeria sisältävän ajanjakson, jonka aikana olo oli vetämätön ja turvonnut. Sen jälkeen ryhdistäydyin ja vähensin herkuttelua ja epäsäännöllistä syömistä. Normaalista arkiruoasta suunta lähti pikkuhiljaa aina vähemmän ja vähemmän hiilihydraattiseen ruokavalioon, jolloin luonnollisesti laihduin, ja esimerkiksi liikuntasuoritukset olivat välillä todella raskaita energian puutteen vuoksi. Siitä sitten kantapään kautta opittuna ymmärsin, kuinka tärkeää paljon liikkuvalle on saada tarpeeksi hiilihydraatteja ja ruokaa ylipäänsä – ei siis puuroa aamulla ja salaattia kolme kertaa päivässä, vaan kunnollista ja ravitsevaa ruokaa.

imageIMG_8285

Iltapalaa: 1) paahdettuja kikherneitä ja vihanneksia 2) bataattiranskalaisia, kananmunaa, avocadoa, tomaattia ja lehtikaalia

Nyt jäävuorisalaatti on vaihtunut lehtikaaliin ja pinaattiin, kana kikherneisiin, linsseihin, papuihin tai herkkusieniin ja vihannekset vielä ravitsevimpiin yksilöihin, kuten porkkanaan, kurpitsaan, parsakaaliin, ruusukaaliin, inkivääriin ja lukuisiin juureksiin, kuten punajuureen, bataattiin ja palsternakkaan. Toki kurkkua ja tomaattiakin tulee syötyä, mutta – vanhasta poiketen – niiden lisäksi on myös paljon muuta.
Haaveena olisia hankkia vielä mehulinko, jolla saisin puristettua tuoreita, itsetehtyjä mehuja. Vaikka rakastan myös tehdä smoothieita ja juonkin usein aamulla sen puoli litraisen vihersmoothien – kaipaan noita raikkaita mehuja siihen rinnalle. Varsinkin näin kesän lähestyessä mehulinkokuume senkun kasvaa ja luulen, että kyseinen laite tulee hommattua vielä ennen lämpöasteiden kohoamista maksimiin. Voi sitä päivää, kun pääsen ensimmäisen kerran puristamaan lasiin raikasta mehua ihan omassa keittiössäni!

image

Pakastepinaatti-pakastemango-kiwi-maca smoothie!

Huh, tulipas sitä taas joristua ihan kunnolla. Tästä aiheesta kun voisi kirjoittaa ihan postaussarjan – niin paljon meinasi ajatukset ja teksti lähteä rönsyilemään tuossa kirjoittaessa. Olisi kiva saada keskustelua aiheesta ja kuulla vähän teidän mietteitä. Onko siellä muita ravitsemuksesta kiinnostuneita tai mahdollisesti sellaisia, jotka noudattavat aika samanlaista kaavaa meikäläisen kanssa? Kommentteja, palautetta, ajatuksia – kaikkea otetaan vastaan!

Mutta tällaisia aatteita mulla tällä kertaa, kuulemisiin!
-Laura

p.s. Jos mun ruokajutut kiinnostaa enemmän, menkääpä instagramissa seuraamaan @foodieig -käyttäjääni. Jaan siellä kuvia ruoasta ja kaikesta siihen liittyvästä:)