Istuin eilen tunnin verran kuuntelemassa joululaluluja kirkkokonsertissa mieskuoron laulamana. Herkät ja hartaat laulut saivat mut hetkeksi hiljentymään ja miettimään joulua. Miltä joulu tuntuu, miltä se joskus tuntui ja minkälainen fiilis mulla on joulusta tänä vuonna?

Tuntuu jotenkin tosi hassulta, kuinka joulu oli mulle lapsena ihan älyttömän iso juttu. Muistan sen jännityksen, joka kupli vatsanpohjassa jo ensimmäisen joulukalenterin luukun avaamisen jälkeen, sen innostuksen, joka loisti kasvoilla, kun tajusin, että jouluaattoon olikin enää vaan kolme yötä ja itse aattoaamun, kun en malttanut nukkua aamukuuta pidempään, vaan riensin silmät avattuani suoraa päätä Joulupukin Kuuman Linjan ääreen sohvalle viimeinen joulukalenterisuklaa kourassa.

Untitled

Enää pariin vuoteen joulu ei oo tuntunut samalta – luonnollisesti, kun se lapsenomainen jännitys on vuosi vuodelta vähentynyt. Joulu on silti aina ollut lempijuhlani, sillä joulunaikaan pysähdyn aina rauhoittumaan ja nauttimaan pimeistä illoista jouluvalojen loisteessa. Joka vuosi olen jo hyvissä ajoin suunnitellut lahjoja, käynyt shoppailemassa, miettinyt jouluruokia, juonut glögiä ja keitellyt ahkerasti riisipuuroa ja antanut itselleni aikaa jo ennen lomaa.

Tänä vuonna oon laiminlyönyt jouluun valmistautumisen täysin. Ei sillä, että olisinkaan kaivannut hössötystä, paniikkishoppailua, tungosta kauppakeskuksissa, pitkiä kassajonoja ja järjetöntä joulusiivousta, mutta se levollinen olo, kun kuuntelee joulumusiikkia ja paketoi lahjoja samalla glögiä siemaillen ja biisien mukana hyräillen, on se mitä mä oon tänä vuonna kaivannut. En ymmärrä, miten oon muka ollut niin kiireinen, etten ihan oikeesti oo kerennyt kunnolla rauhoittumaan, mutta niin se vaan on tänä vuonna mennyt. Ensimmäinen joulu ilman jouluun valmistautumista.

Untitled
Untitled


En oo vieläkään herännyt siihen, että aatto on ihan kohta ja että oon oikeesti tällä hetkellä lentokentällä menossa Espanjaan joulunviettoon. En oo ehtinyt ostaa yhtäkään lahjaa tai edes ajatella niitä lukuunottamatta sitä pikaista leipomisepisodia, jonka paniikissa eilen järjestin, kun tajusin, että lahjat on saatava tehtyä ja vietyä omistajilleen vielä sen vuorokauden aikana. Mutta näin tällä kertaa.

Ihan yhtä hyvä joulu tästä silti tulee. Eiköhän mullakin tuu se joulufiilis sitten, kun pääsen huomenna rentoutumaan perheen kesken, kuuntelemaan repeatilla Rajattomien joululevyä ja valmistelemaan joulupöydän herkkuja.
Palaillaan taas, kun pääsen kotiutumaan tuonne etelän kämpillemme. Siihen asti ihanaa joulunodotusta, muistakaahan rentoutua ja olla rakkaittenne kanssa.
-Laura