-23

kuvat: Katarina Kirvesmäki
Vaikka nenänpää jäätyy heti ulos astuessa, sormet menevät parissa minuttissa tunnottomiksi, poskia kirveltää ja käsien ihoa nipistelee, ovat nämä hyytävän arktiset pakkaspäivät tavallaan aika kiehtovia.
Bussipysäkillä ihmiset vilkuilevat toisiaan samanlainen kylmän ilman jähmettänyt irvistys naamallaan. Kadulla lähes jokainen vastaantulija on hautautunut huppuun, monta kertaa kaulan ympäri pyöritettyyn kaulaliinaan, suureen toppatakkiin, paksuihin rukkasiin ja pipoon. Harva katsoo ympärilleen, ottaa kontaktia muihin ihmisiin tai sanoo sanaakaan.
Ihmiset kulkevat eteenpäin mahdollisimman nopeasti, jotta ulkona ei tarvitsisi olla yhtään sen pidempään, kun on pakko. Askeleet ovat varovaisia ja lyhyitä, koska tiet ovat jäässä. Sisälle päästessä menee ainakin vartti, ennen kun vilun väreet helpottavat.
Kun päivä hämärtyy iltaan, kadut hiljenevät entisestään ja ihmiset vetäytyvät kotisohvilleen. Sytyttävät kynttilöitä, hörppivät teetä ja käpertyvät vilttien alle.
Kun katson ikkunasta ulos, lumi kiiltelee katulamppujen valossa, ja lähes yhtäkään autoa ei aja teillä, jotka yleensä täyttyvät liikenteestä. Lähes yhtäkään ihmistä ei kävele kaduilla. Lähes yhtäkään ääntä ei kuulu ympäriltä.
Tekisi melkein mieli mennä halaamaan jokaista kylmyydestä kanssakärsivää ja sanoa, että: “Älä huoli, minäkin seison tässä tumput suorana, naama jäässä ja sormet lähes kuoliossa. Minullakin on kylmä. Mutta kyllä me selvitään.”
Koko kansa tuntuu olevan vetäytynyt koloihinsa. Ja jos jossain näkee jalankulkijan, liikkuu hän mahdollisimman ripeästi eteenpäin, pää ja kroppa haudattuna moneen kerrokseen kangasta.
Mutta minua kiehtoo, että ulkona on niin kylmä. En muista, milloin olisin viimeksi hengittänyt monen kymmenen asteen pakkasilmaa. Se karaistaa. Tämän jälkeen leudommat talvipäivät eivät tunnu enää miltään.
Pysykää lämpiminä. Käpertykää peittoihin, pukekaa päälle villasukat ja lempivillapaita ja ottakaa kuppi höyryävää, kuumaa teetä.
Ja halailkaa toisianne. Se on tärkeää.
-Laura
Milla Kantonen
Olipa sympaattinen kirjotus 🙂 Sulla on kyllä lahja ittes ilmasuun, näitä tekstejä on ihana lukea <3
Laura
Kiitos Milla<3 Ihana kuulla, että tykkäät lukea mun höpinöitä:)
Anonyymi
Aivan ihastuttava postaus! Häkeltäviä nuo kuvat ja hieno teksti 🙂 Lämpöä pakkaspäiviisi :-*
Laura
Kiitos, samoin sulle ihana<3
Jenna P
Aivan huikea teksti, osaat kirjoittaa aina niin hyvin ja upeita kuvia! 🙂
Laura
Wau, kiitos paljon Jenna<3 Hali sulle:)
Emmi
Samaa mieltä, tässä kelissä on jotain kiehtovaakin… 🙂 harmi, ettei oma rohkeus kyllä riitä näillä keleillä ulkona kuvaamiseen 😀
Laura
Niimpä, munkin mielestä tää talvi on jotenkin ihana:) Haha, nää kuvat on otettu vähän aikaa sitten – en ois pystynyt menemään tonne siperian pakkasiin kyllä seisomaan kameran eteen millään :''DD
Kiia Innanmaa
Ihana teksti !! Oot oikeassa siitä, että ulkona juostaan vähän kyyryssä, varotaan katsomasta muita ja hautaudutaan huppuihin ja huiveihin – tunnistan tästä myös itseni. Myös noi kuvat on ihania, tykkään tosta sun takista hirveästi! 🙂
http://kiiainnanmaa.blogspot.fi/
Laura
Kiitos Kiia, ihana kuulla<3 Joo toi takki oli kyllä ihan oma lemppari!! Harmi, että se ei oo mun oma, vaan oli vaan kuvausrekvisiittana 🙁
Roosa
Oon miettinyt ihan samaa, että tää vain karaistaa! Pian ne kymmenen pakkasastetta eivät tunnu enää miltään, jes!
http://rosalias-inspirations.blogspot.fi
Laura
Nimenomaan:)
Marianne
Ihania tekstejä aina ja kauniit kuvat! Näissä on ajatusta ja ne saa ajattelemaan ♥ Täällä herättiin tänä aamuna -33 pakkaseen ja ei muuta kuin ulos hytisemään… 😀
http://m-stay-fresh.blogspot.fi/
Laura
Kiitos Marianne<3 haha, apua!! Toi on kyllä jo aika extremeä 😀