Raotin silmiäni ja näin sälekaihtimien välistä pilkottavan auringonvalon. Kysyin, mitä kello on. “Vasta 7:20”, sain vastaukseksi. Ei väsyttänyt yhtään ja ehdotin, jos lähdettäisiin murun kanssa aamukävelylle.

Noustiin ylös, avattiin sälekaihtimet ja tsekkasin puhelimesta sään. -17°C. Yön aikana pakkanen oli kiristynyt lähes parikymmentä astetta. Täytyisi todellakin pukea muutama kerros vaatetta päälle.

Lumi narisi kenkien alla, kun tallusteltiin aikaisen aamun täydellisessä hiljaisuudessa. Pysähdeltiin jatkuvasti ihailemaan Lapin luonnon kauneutta, napsimaan valokuvia ja hengittämään raikasta ilmaa. Aurinko lämmitti, vaikka ulkona olikin hyytävän kylmä ilma. Kaikkialla oli niin pysähtynyttä ja hiljaista, vain silloin tällöin jostakin kantautui keskustelun ääniä.

Puolen tunnin ulkoilun jälkeen kiiruhdettiin takaisin mökille keittämään kahvia ja syömään puuroa. Seuraavaksi meinataan odottaa hetki, että pakkanen hieman lauhtuu ja sitten suunnataankin loppupäiväksi rinteeseen.

Ihanaa sunnuntaita,

-Laura