Syy, miksi aina kerta toisensa jälkeen kaipaan tänne Espanjan kotiin, on se, että täällä tunnen olevani vapaa. Vapaa kaikilta ärsykkeiltä ja velvollisuuksilta, vapaa kiireiltä. Joka kerta tänne tullessani kropan valtaa helpotuksen aalto ja samalla paino, jonka en edes tiennyt olleen sydämelläni, kaikkoaa.

Nukun täällä paljon paremmin. En vaadi itseltäni niin paljoa. Osaan elää paremmin hetkessä. En tartu pikkuasioihin. Elän täysin fiilispohjalta. Ja olen jollakin tapaa kaikin puolin rennompi ja lempeämpi ihminen – niin itselleni, kuin ihmisille ympärilläni.

Täällä mulla on aina niin hyvä olla.

IMG_9009
IMG_9336

Eikä se johdu pelkästään siitä, että olen useimmiten täällä vain” lomailemassa, sillä itseasiassa juuri se arki, mitä täällä elän, on sitä kaikista parasta. En niinkään kaipaa hienoja ravintolaillallisia, spa-hoitoja tai muuta erityistä “lomatekemistä”, sillä kaikista kauneinta täällä ollessa, on nimenomaan se tavallinen Espanja-arki.

Aamukävely vuoristoisilla teillä auringon noustessa, aamupalan tekoa latino-soittolistan tahtiin, tietokoneen näpyttelyä aurinkotuolissa, vakkarisalilla treenaamista, vakkarikahviloissa käymistä, kaupungilla käppäilyä, espanjan puhumista (sen minkä osaa) ja kanssakäymisiä ihmisten kanssa.

IMG_9216
IMG_9264
cafe nomad

Tiedän, kuulostaa melkeimpä liian hyvältä ollakseen totta, mutta sitä se elämä täällä noin pääpiirteittäin on. Enkä siksi ihmettele yhtään, miksi isoisäni aikoinaan päätti ostaa täältä asunnon ja miksi hän viihtyy täällä edelleen, lähes 20 vuoden jälkeen, niin hyvin. Hänen ansiostaan myös minä olen kiintynyt tähän paikkaan – tehnyt tästä itselleni kuin toisen kodin – ja päättänyt, että haluan vielä joskus tulla tänne pidemmäksikin aikaa, kuin vain muutaman viikon lomalle.

IMG_9352

Tällä hetkellä yksi unelmani on muuttaa tänne asumaan. Toivon, että voin muutaman vuoden sisällä työllistää itse itseni ja muuttaa ulkomaille, edes hetkeksi, asumaan. Olen siitä asti, kun palasin takaisin vaihtovuodeltani Suomeen, halunnut vielä jokin kaunis päivä lähteä uudestaan taas hetkeksi pois “kotoa”. Ja tuo muuttokuume on sen kun vain kasvanut vuosi vuodelta.

Nyt se tuntuu jo niin realistiselta, että uskon sen olevan mahdollista jo suhteellisen pian… Ensin sen eteen on kuitenkin tehtävä kunnolla töitä.

-Laura