*Kaupallinen yhteistyö Sokos Hotelsin kanssa

Meneillään oli kiireinen viikko – sellainen, että jokainen hoidettava työ- ja kouluasia tuli melkein uniin asti. Jokainen päivä oli lähemmäs kaksitoistatuntinen erinäisineen palavereineen, kouluhommineen, treenien ohjauksineen, ystävien näkemisineen, salireissuineen ja sinne tänne säntäilemisineen. Muistan, kun saavuin keskiviikkoiltana niin väsyneenä kotiin, etten saanut edes takkia päältäni, ennen kuin kaaduin makaamaan eteisen lattialle.

Olisin varmasti muussa tapauksessa purskahtanut itkuun, ellen olisi tiennyt, että seuraavana päivänä lähtisimme poikaystävän kanssa minilomalle Jyväskylään, Solo Hotel Paviljonkiin. Mikään muu, kuin moinen irtiotto, ei olisi saanut minua irtaantumaan niistä kaksitoistatuntisista päivittäisistä työ- sekä muiden hoidettavien asioiden rupeamista, joten tämä reissu oli todellakin odotettu.

Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen pakkasimmekin viimeiset tavarat matkalaukkuihin ja otimme nokan kohti rautatieasemaa. Sieltä hurautti junalla Jyväskylään reilut kolme tuntia, joka meni meikäläisellä kätevästi kuvia ja videota editoiden ja eväitä napostellen.

Kun saavuimme paikalle, oli ensimmäisenä suunnattava lounaalle – olin soittanut junamatkalla paikalliselle ystävälleni ja pyytänyt ruokapaikkasuosituksia Jyväskylästä. Miriam’s oli kuulemma ihana kahvila, josta sai hyviä salaatteja, sekä kaikenlaista muuta purtavaa. Sinne siis.

Ensimmäinen havainto kaupungista oli, että siellä välimatkojen taittaminen oli todella helppoa, sillä kaikki paikat olivat lähellä toisiaan, aivan kävelyetäisyyksien päässä. Kaupungin keskusta on muutenkin todella sympaattinen ja sieltä löytyi muutama todella kiva kauppa ja kahvila.

Lounaan jälkeen kierreltiinkin hetki keskustassa, kunnes päätettiin suunnata loppupäiväksi hotellille – olihan siellä aikamoiset puitteet meitä odottamassa, mitä nyt oltiin Solo Paviljonkia junamatkalla vähän googleteltu.

”Teille onkin ihan mukava huone varattuna: seitsemännen kerroksen sviitti, jossa on oma sauna ja näkymä järvelle.” Eipä tarvinnut paljon muuta vastaanottotiskin neidin sanoa, kun me jo katsoimme poikaystävän kanssa toisiamme naurua pidätellen. Vaikka tilanne oli toisaalta koominen, oli tämä juurikin sitä, mitä tänne tultiin hakemaan. Upeita puitteita, joissa rentoutua ja irtaantua Helsinki-arjesta täysin.

Ja kyllähän me rentouduimmekin. Siitä hetkestä lähtien, kun istuin hyvän treenin tehneenä, saunan jälkeen, pehmeään nojatuoliin katselemaan upeaa järvimaisemaa, olin kuin sulaa vahaa. En olisi edes kaivannut enää kolmen ruokalajin illallista viinilasillisineen rentoutuakseni yhtään enempää (paitsi sitä ravintolan itse tekemää salmiakki-espresso jäätelöä ja creme bruleetä kyllä kaipasin), sillä tuo järvimaisema, hiljaisuus ja rauha sai minut jo saavuttamaan sen olotilan, mitä tulinkin kyseiseltä reissulta hakemaan.

Sanottakoon kuitenkin, etten ole pitkään aikaan saanut yhtä laadukasta ja ystävällistä palvelua, kuin Solo Paviljongissa. Siellä ollessa tuntui todella siltä, että meistä asiakkaina aidosti välitettiin ja että jokainen palaute – oli se sitten positiivinen tai negatiivinen – otettiin avoimin mielin vastaan.

Minulle hotellissa tärkeää lähes aina on tietyt kolme asiaa: 1. Hyvä aamiainen 2. Ystävällinen palvelu 3. Siisteys. Näiden lisäksi kuntosali ja muut moiset ”ekstrapalvelut” ovat iso plussa, sillä tykkään pitää treenirutiinejani yllä niin lomalla kuin reissussakin.

Jos nuo kaikki kohdat täyttyvät, olen yleensä enemmän kuin tyytyväinen. Lienee sanomattakin selvää, että tällä reissulla nekolme kohtaa – sekä monta muutakin (herkullinen ruoka, upeat huoneet, sauna ja hyvä sijainti) – täyttyivät.

Solo Paviljongissa on nimittäin upeat puitteet niin huoneiden, saunatilojen, kuin ravintola- ja aulatilankin puolesta. Kerroksia on yhdeksän, joista seitsemässä on huoneita ja ylimmässä kerroksessa kuntosali, tilaussauna ja yleiset saunatilat miehille sekä naisille.

Kuntosalilla oli paljon erilaisia välineitä (kahvakuulia, kuminauhoja, käsipainoja, tankoja, levypainoja, boksi, penkki…), muutama laite, juoksumattoja ja kuntopyörä, ja se olikin varmasti yksi monipuolisimmista hotellin kuntosaleista, missä olen itse koskaan vieraillut.

Myöskin aamupala (ja toki se illallinenkin) oli pala taivasta ja olin kuullut siitä pelkää ylistystä jo etukäteen. Noutopöytä notkui hedelmistä, erilaisista tuoreista leivistä ja levitteistä, vihanneksista, munakkaasta, myslistä, savulohesta, jugurteista, juustoista ja leikkeleistä, kakkupaloista, croissanteista, lähiruoasta (mm. itsetehdyt lihapullat ja rieska) ja vaikka mistä muusta. Ylistykset eivät siis olleet väärässä.

Kahvi tarjoiltiin pöytään ja erikoiskahvit kuuluivat aamupalan hintaan, mikä oli mukava yllätys! Aamupalalle astellessa meille tuli oitis arvostettu ja tervetullut olo, kun palvelu oli alusta loppuun niin vilpitöntä ja ystävällistä.

Pakko kuitenkin myöntää, että minua hieman arvellutti, miten moisella ”perinteisellä hotellin aamupalalla” otettaisiin erikoisruokavalioasiat huomioon (kasvisruokavalio ja maidottomuus), sillä harvemmin (ainakin tähänastisten kokemusteni perusteella) olen saanut kovin hyviä vaihtoehtoja eritoten maitotuotteille hotellin aamupalalla.

Onnekseni luuloni todistettiin vääriksi, sillä keittiöstä tarjoiltiin meille pöytään kulholliset soijajugurttia, jonka lisäksi myöskin erikoiskahvit tehtiin soijamaitoon. Noutopöydän ohessa oli myöskin selkeästi merkattu gluteeniton alue, josta pystyi hakemaan gluteenittomia vaihtoehtoja leipien ja leivosten tilalle, mikäli sellaisia kaipasi.

Kaikenkaikkiaan Solo Paviljongin aamupala oli siis ehdottomasti 5/5 ja plussaa tuli siitä, että vaihtoehtoja todella löytyi!

Voisinpa jopa sanoa, että reissu oli täydellinen. Juuri sellainen kaksikymmentäneljä tuntinen miniloma kiireisen arjen keskelle, jonka aikana kerkesi juuri sopivasti lepuuttamaan mieltä ja irtaantumaan arjesta.

Kiitos siitä sekä Sokos Hotels, että erityisesti Solo Paviljonki<3 Tulen ehdottomasti pian uudestaan!

Onko joku teistä käynyt kyseisessä hotellissa? 

Oikein ihanaa uutta viikkoa ja palataan taas pian!

Laura