EN HALUA KERTOA MITÄ KUULUU
Tallinnan kuvat ja videopätkät odottavat muokkaamista ja jakamista. Kovalevyllä odottelisi myös ruokakuvia, joiden reseptit voisin jakaa. Videoideoitakin olisi. Tarvitsisin treenikuvia ja haluaisin jaksaa lähteä kuvaamaan. Mutta en jaksa, vaikka ”pitäisi”.
Tänään en halua jakaa yhtäkään vinkkiä, kirjoittaa mitä olen tehnyt tai mitä ensi viikolla tapahtuu. En halua kertoa mitä kuuluu, enkä toivottaa ihanaa päivää.
Tänään haluan vaan olla läsnä. Tässä hetkessä, tässä elämässä.
Haluan sulkea silmät, kuunnella musiikkia, joka saa ihon kananlihalle, pyöräyttää hartiat muutaman kerran taakse, rentouttaa niskan ja olla sanomatta mitään.
Haluan liikkua musiikin mukana huolettomasti. Heilutella hiuksia puolelta toiselle, riisua kiristävät vaatteet ja kaataa kylmää vettä pään päälle.
kuvat: Katarina Kirvesmäki
Haluan antaa pitkiä halauksia, silittää päätä ja käpertyä peiton alle. Kertoa läheisille, kuinka tärkeitä he ovat mulle. Kuinka paljon mä heitä rakastan. Ja kuinka hyvältä tuntuu, että vierellä on aina joku, jolle voi puhua omia ajatuksia ääneen, kun siltä tuntuu.
Vaikka just nyt väsyttää, on mulla silti levollinen olo. Tuntuu ihanalta, ettei tarvitse sanoa mitään, mennä minnekään tai tehdä yhtikäs mitään. Voin vaan olla tässä ja hengittää.
-Laura
Jemina
Ison iso halaus Laura ❤️
Laura
Sullekin<3
mirvaannamarian
Olipa tää ihana lukea heti aamusta. Kiitos upeasta tekstistä ja sun super inspiroivasta blogista muutenkin ☺️❤️
Laura
Voi ihana<3 Niin mustakin oli ihana lukea sun kommentti. Kiitos kovasti, halaus sulle:)